Syrjintä on kielletty kansallisessa lainsäädännössä, Euroopan Unionin lainsäädännössä ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Vaikka vammaisten henkilöiden oikeudet ovat muodollisesti hyvät, kaikenikäiset vammaiset ihmiset kokevat edelleen syrjintää monella elämän osa-alueella. Merkittävä osa syrjinnästä on yhteiskunnan rakenteissa ja rakentamisessa. Edelleen suuri osa lainsäädännöstä on kirjoitettu vammattomien ihmisten näkökulmasta. Vaikka nykyrakentaminen asettaa uudisrakentamiselle esteettömyysvaatimukset, vanhemmassa rakennuskannassa on esteellisiä rakennusratkaisuja.
Lainsäädännöllisesti ja sopimusoikeudellisesti tilanne on kuitenkin selkeä. Yhdenvertaisuuslaissa huomioidaan, että välillistä syrjintää esiintyy tilanteessa, jossa vammaisen henkilön ei ole mahdollista saada palveluja tilan esteellisyyden vuoksi. Vuonna 2016 Suomessa astui voimaan YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista. Yleissopimuksen perusperiaatteita ovat yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys, osallistuminen ja osallisuus, esteettömyys ja saavutettavuus. Sopimuksen mukaan esimerkiksi kohtuullisten mukautusten epääminen on syrjintää, koska esteellisyys luo osallistumisen esteen.
Suuri osa syrjinnästä perustuu negatiiviseen asenteeseen ja tiedonpuutteeseen. Tapahtumia järjestävät tahot eivät aina huomioi esteettömyyttä. Yksi mukautettu päivitys järjestelyihin ei ole riittävä ratkaisu kaikkiin tilanteisiin. Yle uutisoi 26.5.2021 (https://yle.fi/uutiset/3-11949447 ) Varsinais-Suomen käräjäoikeuden antaneen Turun Sanomien päätoimittajalle syrjinnästä sakkorangaistuksen. Päätoimittaja ja Turun Sanomat Oy tuomittiin maksamaan yhteisvastuullisesti 800 euron korvaukset kärsimyksestä ja Turun Sanomat korvaamaan 1200 euroa yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Syynä oli, että lehden klubitilaisuuksia ei järjestetty esteettömästi. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Parkinkentän asemakaavan muutoksen ensimmäinen kuulemistilaisuus järjestettiin 17.12.2018 Pyrkivän talossa, joka on esteellinen. Kuulemistilaisuuteen saapunut pyörätuolia käyttänyt henkilö ei pystynyt osallistumaan toisessa kerroksessa järjestettyyn kuulemiseen. Parkinkentän alueella asuu paljon vammaisia ja pitkäaikaissairaita henkilöitä sekä ikääntyneitä, joten järjestettävien tilaisuuksien esteettömyyteen tulee panostaa jatkossa lain edellyttämällä tavalla. Aluetta tulisi kehittää myös vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja ikääntyneiden henkilöiden liikuntamahdollisuudet huomioiden.
Julkisia tilaisuuksia järjestettäessä on hyvä kiinnittää huomiota esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Apua esteettömyysasioiden arviointiin voi saada esimerkiksi vammaisjärjestöistä (esim. https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys ), Turun kaupungin esteettömyyskoordinaattorilta tai Turun yliopiston esteettömyyssuunnittelijalta: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/saavutettavuus
Niin yritysten kuin julkisten toimijoiden on hyvä huomioida, että korkeat portaat, kynnykset ja hankala sisäänpääsy saattavat käännyttää pois ovelta vammaisten henkilöiden ohella myös muut asiakkaat. Lain edellyttämät esteettömät ratkaisut tulisi nähdä kilpailuvalttina ja vetovoimatekijänä, jotka palvelevat monia eri ryhmiä, myös esim. pikkulasten vanhempia ja omia työntekijöitä.
Lue lisää esimerkiksi: https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunnassa/yhdenvertaisuus-ja-syrjinta ja https://syrjinta.fi/syrjinta