Turun seudun Mamit-facebook-ryhmän ehdokaskysymykset ja vastaukseni

Turun seudun Mamit-facebook-ryhmä antaa vertaistukea ja tiedottaa lapsiperheasioista. Heillä on jäseniä noin 11 000. He pyysivät vastauksia kuntavaaliehdokkailta erittäin hyviin kysymyksiin. Julkaisen myös täällä omat vastaukseni. Ks. myös: https://www.facebook.com/turunseudunmamit

Jaana Halin, Kokoomus, ehdokasnumero 588
Turku
Kerro kolmella lauseella itsestäsi.

Olen 44-vuotias ”ikuinen opiskelija” ja peruskoulutukseltani olen aineenopettaja: FM, HuK, JET ja hallintotieteiden tohtoriopiskelija. Työskentelen sote-palveluiden ja kunta-järjestökumppanuuden ja järjestöavustusten kehittämisen parissa. Vahvuuksiani ovat rehellisyys, oppimisen ilo, uteliaisuus, hyväntahtoisuus/ystävällisyys ja huumorintaju.

Miksi on tärkeää, että meillä on vaalikauden ylittävä kansallinen lapsistrategia? / Mikä on tärkeintä kansallisessa lapsistrategiassa?

Lapsistrategian tavoitteena on lapsen oikeuksia kunnioittava yhteiskunta. Sen pohjana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. On tärkeää, että meillä on vaalikauden ylittävä kansallinen lapsistrategia, jotta nykytila kuvataan ja lapsistrategian tavoitteet, toimenpiteet ja vaikuttavuuden arviointi ovat mitattavissa ja tutkittavissa pitkällä aikavälillä, eivätkä ne muutu aina vaalikauden myötä. Näin voidaan tehdä tietoon perustuvia päätöksiä, joka on mielestäni tärkeintä. On myös tärkeää, että kansallista lapsistrategiaa toteutetaan hallinnon rajat ylittävästi.

Kun päätät lapsia koskevista asioista, varmistatko, että päätettävästä asiasta on saatavilla lapsivaikutusten arviointi? Miksi lapsivaikutusten arviointi on/ei ole tärkeä?

Varmistan, että lapsivaikutusten arviointi on saatavilla. Onneksi Turun kaupunki alkaa toteuttaa lapsivaikutusten arviointia asioissa, joilla tunnistetaan olevan laajoja vaikutuksia lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämään ja hyvinvointiin. Tällaisia asioita ovat mm. lasten ja nuorten palveluiden palveluverkkoon ja heidän arkiympäristöönsä liittyvät muutokset, joista päätetään lautakunta- tai kaupunkitasoilla. Arviointimalli otetaan käyttöön vaiheittain vuodesta 2021 alkaen, ja sitä toteutetaan jatkossa kaupunkitasoisesti yhdessä sovittujen kriteerien pohjalta. Lapsivaikutusten arvioinnin teko on erittäin tärkeää, jotta päätöksentekijät tietävät, millaisia vaikutuksia heidän päätöksillään on lasten kannalta.

Kenelle kunnallinen päätöksenteko kuuluu? / Mikä on mielestäsi kuntapäätöksenteon ydinajatus/tärkeintä?

Kuntalaki luo puitteet kunnan johtamisjärjestelmälle. Se mahdollistaa kuitenkin useat erilaiset johtamis- ja organisaatiomallit. Jokaisessa mallissa kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Kuntalain mukaan pakollisia toimielimiä ja toimijoita kunnassa ovat ainoastaan valtuusto, kunnanhallitus, tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta. Näiden lisäksi valtuusto asettaa lautakuntia ja johtokuntia. Mielestäni kuntapäätöksenteon tulee perustua tietoon ja siinä pitää huomioida päätösten vaikutukset eri kuntalaisryhmiin. Kuntayhteisön näkökulma korostaa johtajuutta kuntalaisten ja kuntayhteisön suuntaan sekä kuntayhteisön omaa vaikutusvaltaa kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Kuntalaisten vaaleissa valitsemalla valtuustolla on tärkeä paikallisyhteisön vuorovaikutusta ja kehitystä aktivoiva rooli. Tämä tarkoittaa strategisesti merkittävien asioiden tunnistamista, analysointia, päätöksentekoa ja arviointia. Kuntayhteisön johtamisessa on yhä tärkeämpää huolehtia kuntalaisten monipuolisista osallistumiskeinoista ja heidän tarpeidensa huomioimisesta.

Millä tavoin lapsiperheiden aktiivisen toimijuuden voi mahdollistaa kuntapäätöksenteossa?/ Millä tavoin varmistetaan lapsiperheiden kuuleminen (osallisuus, osallistuminen) kuntapäätöksenteossa?

Tapoja toteuttaa esim. osallistuvaa budjetointia tai kehittämisideoiden keräämistä on useita erilaisia. Turku voi järjestää esim. asukastilaisuuksia ja -raateja, keskustelu-, kuulemis- ja ideointitilaisuuksia, kyselyjä kouluissa, päiväkodeissa, harrastusryhmissä, työpaikoilla, kaupunginosissa tai verkkopohjaisia kyselyitä (esim. Kerro kantasi -palvelu) ja verkkoäänestyksiä, palvelumuotoilutyöpajoja jne. Järjestöt voivat toimia lapsiperheiden äänitorvina kuntapäätöksenteossa. Valtuutettuihin ja lautakuntien jäseniin kannattaa olla myös suoraan yhteydessä. Itse kuulen ja keskustelen mielelläni erilaisista kehittämisideoista. Turun kaupungilla on käytössä on myös oma palautepalvelu, jota kannattaa hyödyntää. Sen kautta voi antaa kiitoksia, moitteita ja kehittämisehdotuksia kaupungin palveluista, toiminnasta ja päätöksenteosta. Jokainen palaute on hyödyksi palvelujen kehittämisessä entistä paremmaksi, ja ne kerryttävät tietoa asukkaita yleisimmin askarruttavista kysymyksistä. Palautepalvelu toimii verkossa. Suora osoite on www.turku.fi/palaute

Millä tavoin kuntapäätöksenteossa voidaan varmistaa lasten yhdenvertaisuus?

Kuntalaki vaatii, että jokaisessa kunnassa on nuorisovaltuusto. Olisi hyvä, että se koostuisi mahdollisimman eri taustaisista lapsista ja nuorista. Turun nuorisovaltuusto valvoo nuorten etuja ja edistää heidän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan Turussa. Turun nuorisovaltuusto päättää vuosittain hankerahan myöntämisestä nuorten ideoimille ja toteuttamille hankkeille. Kuntapäätöksenteossa tulisi varmistaa, että kunta tarjoaa lapsille saavutettavia ja esteettömiä palveluita eri kielillä, myös viittomakielellä. Käytössä tulee olla lisäksi puhetta tukevia tai korvaavia kommunikointimenetelmiä, kuuloapuvälineitä, palautteen keräämiseen käytettäviä hymynaamoja tai kuvaviestintää. On tärkeää, että lapset pääsevät vaikuttamaan omaa elinympäristöään koskeviin valintoihin. Tapoja toteuttaa esim. osallistuvaa budjetointia on useita erilaisia. Turku voi järjestää asukastilaisuuksia ja -raateja, keskustelu-, kuulemis- ja ideointitilaisuuksia, kyselyjä kouluissa, päiväkodeissa, harrastusryhmissä, verkkopohjaisia kyselyitä (esim. Kerro kantasi -palvelu) ja verkkoäänestyksiä, palvelumuotoilutyöpajoja jne. On tärkeää, että vammaisille lapsille järjestetään omia työpajoja, tai heidän mielipidettään kuullaan muualla tavoin, ja heille on tarjolla henkilökohtaista apua. Vammais- ja pitkäaikaissairaiden järjestöt on hyvä olla mukana.

Miten lapsiperheiden palveluja tulisi mielestäsi kehittää?

Lapsiperheiden palveluja tulisi kehittää yhteistyössä lapsiperheiden ja järjestöjen kanssa. Turkulaiset tietävät itse parhaiten, mikä toimii ja mitä he tarvitsevat. Kannatan asiakaslähtöisyyttä ja käytän sitä omassa työssäni jatkuvasti. Asiakkaat ja asukkaat kannattaa ottaa jo varhaisessa vaiheessa mukaan palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Ylhäältä alaspäin johdetut palvelut eivät aina toimi. Toteutus ja tarve eivät silloin välttämättä kohtaa toisiaan. Palvelumuotoilutyöpajat ovat olleet hyviä sote-puolen kehittämishankkeissa. Niissä palveluiden käyttäjät kertovat, mitä toivovat palveluilta, mitä pitää kehittää ja miten, mikä toimii, mitä ei ole tarjolla tällä hetkellä, mitä kanavaa palveluiden käyttöön toivotaan jne. Näin asiakkaiden ääni pääse kuuluviin.

Mitä mieltä olet perhekeskusmallista?

Se on erittäin hyvä malli, joka voi tuoda matalan kynnyksen tukea perheiden lähelle jo varhain ja lisätä tunnetta yhteisöllisyydestä. Perhekeskustoiminnan tarve pohjautuu palvelujen/toiminnan ja asiakkaiden tarpeiden kohtaamattomuuteen. Se verkostoi lapsiperheiden palvelut yhteen eli hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen palvelut. Sen tärkein tehtävä on mielestäni yhdistää erillään ja usein hyvin etäällä toisistaan olevat kuntien ja kuntayhtymien sekä järjestöjen ja seurakuntien palvelut ja toiminta lapsiperheiden tukemiseen. Tiedon siirto onnistuu paremmin tällöin. Yhteistyö lisää ja helpottaa lasten, nuorten ja perheiden avun saamista. Perhekeskustoimintamalli tarkoittaa yhdessä sovittuja kansallisia ohjeita tai linjauksia. Lähipalveluperiaate jalkauttaa palveluja kotiin ja lähelle arkiympäristöä, tekee perhekeskuksen palveluihin tulemisen helpoksi hyvien kulku- ja liikenneyhteyksien myötä ja tekee palveluista saavutettavia. Sähköinen perhekeskus helpottaa myös palveluiden saamista digitaalisesti.

Miten näet järjestöjen roolin osana perhekeskusta?

Järjestöjen rooli on mielestäni erittäin olennainen osa perhekeskusta. Järjestöjen palvelut täydentävät kunnan omaa palveluvalikoimaa. Järjestöillä on runsaasti kokemusta yhteisen toiminnan johtamisesta ja koordinoinnista, osaamisen vahvistamisesta sekä toiminnan sisällöistä, jotka vastaavat kohtaamattomuuden haasteeseen. Järjestöillä on valmiudet tarjota eri teemoista koulutuskokonaisuuksia perhekeskustoimijoille. Osaamisen osa-alueita ovat mm. perhelähtöisen toiminta-kulttuurin kehittäminen, asiantuntijayhteistyö, monimuotoisten perheiden kohtaaminen ja tukeminen, perheen hyvinvoinnin lisääminen sekä vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen kehittäminen. Järjestöillä on pitkäaikainen kokemus matalan kynnyksen palveluiden tarjonnasta, jota kannattaa mielestäni opettaa ja jalkauttaa julkiselle sektorille.

Millaisena näet järjestöjen roolin kuntakumppanina hyvinvoinnin edistämisessä? Mitkä ovat järjestöille sopivia tehtäviä?

Näen järjestöjen roolin erittäin tärkeänä kuntakumppanina hyvinvoinnin edistämisessä. Olen työskennellyt useassa valtakunnallisessa järjestössä aiemmin ja nyt vastaan Turussa kunta-järjestökumppanuusmallista ja avustuksista. Kolmas sektori pystyy toimimaan kaupungin toimijoita nopeammin ja ketterämmin. Järjestöt tavoittavat ja auttavat henkilöitä, joita julkinen puoli ei tavoita. Kolmas sektori tavoittaa paremmin esim. nuoria ja erityisryhmiä. Järjestöjen toimintaa kuuluvat hyvinvoinnin edistämisen kannalta erittäin tärkeitä vertaistukiryhmiä, löytävää työtä, kokemusasiantuntijatoimintaa, ruoka-aputoimintaa, vapaaehtoistyötä, liikunta- ja kulttuuriryhmiä, pienten haavoittuvien sairausryhmien asiantuntijaneuvontaa, auttavia puhelimia, omaishoitajien virkistystoimintaa, kaiken ikäisten ystävätoimintaa jne. Järjestöt tekevät myös arvokasta vaikuttamistoimintaa ja ovat oman alansa asiantuntijoita, jotka tulisi nähdä julkisen sektorin kumppaneina yhä enemmän. Yhteistyössä on voimaa!

Miten merkittävä ongelma lapsiperheköyhyys mielestäsi on Suomessa?

Lapsiperheköyhyys on erittäin merkittävä ongelma Suomessa. Koronapandemia on lisännyt lapsiperheköyhyyttä entisestään. Lomautukset ja työttömyys ovat lisääntyneet. Lapsiperheköyhyys periytyy usein. Olen itse elänyt osan lapsuuttani ja nuoruuttani 1980- ja 1990-luvuilla yksinhuoltaperheessä. Rahaa oli välillä niukasti, joten tiedän, millaista on, kun joutuu laskemaan, onko esim. harrastukseen varaa. Olin hevostallilla töissä yläasteikäisenä, jotta pystyin ratsastamaan. Olin koko lukioiän töissä kaikki illat, viikonloput ja kesälomat kemikalio- ja valokuvausliikkeessä, jotta sain esimerkiksi maksettua itse oman autokouluni ja ajokortin. Nykyisin nuorten on vaikeampi saada kesätöitä ja osa-aikatöitä, mikä vaikuttaa perheiden tilanteeseen entisestään heikentävästi.

Miten lapsiperheköyhyyttä voitaisiin ehkäistä ja vähentää?
harrastustakuulla
tukemalla vanhempien ja erityisesti yksinhuoltajien kokopäiväistä työssäkäyntiä joustavilla hoitojärjestelyillä (vuorotyö huomioiden)
työ- ja koulutusmahdollisuuksien tarjoamisella, myös nuorille tulee tarjota kesätyöpaikkoja
varaamalla tarpeeksi resursseja lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin, esim. lastensuojeluun ja jälkihuoltoon.
varaamalla tarpeeksi resursseja lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin ja tarjoamalla niitä matalalla kynnyksellä.
tarjoamalla positiivista erityiskohtelua ja mukautuksia niille, joilla on eniten haasteita
syrjinnän ja kiusaamisen ehkäisyllä
kertomalla kunnan terveyspalveluita koskevista maksuvapautuksista
saavutettavilla ja esteettömillä palveluilla
hyvällä kouluruoalla ja tarjoamalla kaikille mahdollisuuden esim. maksuttomaan aamiaiseen ennen koulua ja kotiin vietävän illallisen koululounaalta jääneestä ylijäämäruoasta.
antamalla talousneuvontaa ja opetusta esim. luonnon hyödyntämisestä (esim. marjojen ja sienien poiminta omaan käyttöön ja myyntiin).
järjestöjen tuella.

Miten kuntapäätöksenteossa varmistetaan lapsiperheiden peruspalveluiden riittävyys ja hoitovelan lyhentäminen?

Budjetoimalla tarpeeksi lapsiperheiden palveluihin ja huolehtimalla henkilökunnan saatavuudesta ja riittämisestä sote-palveluissa. Kaikki alkaa ennaltaehkäisystä ja mahdollistamisesta. Keskittymällä enemmän seurausten kuin syiden hoitamiseen, on vaarana, että olemassa olevia varoja ja työvoimaresursseja tuhlautuu kankeaan rakenteeseen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee olla tulevaisuudessa ennemmin ennakoivia kuin reagoivia. Ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut tarjoavat inhimillisesti ja taloudellisesti kestävimmän ratkaisun. Ennaltaehkäisevien palvelujen kaari tulee kattaa kehdosta elämän ehtoopäiviin. Palvelujen tulee esimerkiksi tarjota nuorille liikunnallisuutta ja terveitä elämäntapoja edistäviä malleja ja mahdollisuuksia. Liikunnallisuuden tukeminen ei ole aina suoraa vaan useammin pikemminkin välillistä – mahdollistamisen kautta tapahtuvaa. Kaupunkisuunnittelussa tulee huomioida, että hyöty-, lähi- ja luontoliikuntaedellytykset mahdollistavat jokaiselle turkulaisille aktiiviset elämäntavat.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen laiminlyönti tulee kalliiksi myöhemmin. Palveluseteleiden käyttöä ja ostopalveluita tulee lisätä. Yhteistyötä järjestöjen kanssa tulee lisätä entisestään. Järjestöavustukset tulee turvata kunnissa, vaikka sote-uudistus toteutuisi.

Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua ja vähentää hyvinvointieroja. Mistä mielestäsi syntyy varhaiskasvatuksen laatu?

Osaavista ja pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista ja muista työntekijöistä, sisäilmaltaan terveistä tiloista, liikunnan ja terveyttä edistävien tapojen opetuksesta ja käytöstä varhaiskasvatuksessa, hyvästä ja terveellisestä ruoasta, kiusaamisen ehkäisystä ja yhteistyöstä perheiden kanssa.

Miten koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmia voitaisiin ratkoa?

Uusien koulujen ja päiväkotien rakentamisessa kannattaa käyttää sisäilma-asioihin perehtyneitä alan ammattilaisia, jotka tietävät, mitä materiaaleja kannattaa käyttää ja miten rakennus tulee suojata rakennusvaiheessa kosteudelta. Sisäilma-asioissa Turussa tulee toimia ripeästi, jotta lapset, nuoret, työikäiset ja iäkkäät eivät sairastu. Itselläni on asiasta omakohtaista kokemusta seurauksineen. Päiväkotien, koulujen ja julkisten rakennusten sisäilma-asioita tulee seurata jatkuvasti ja läpinäkyvästi käyttäjät ja huoltajat mukana päätöksenteossa. Väistötilat tulee ottaa ajoissa käyttöön. Myös väistötilojen sisäilma tulee selvittää, ettei jouduta pahempaan tilanteeseen.

Tulisiko kunnan mielestäsi mahdollistaa jokaiselle lapselle mielekäs harrastus?

Mielestäni kunnan pitäisi mahdollistaa jokaiselle lapselle mielekäs harrastus, josta lapsi itse pitää. Se lisää osaamista ja osallisuutta, ehkäisee syrjäytymistä ja mahdollisesti kiusaamista sekä tuo mielekästä toimintaa arkeen. Harrastuksen myötä voi saada uusia ystäviä, mikä on hyvinvoinnin kannalta tärkeää.

Oletko ”Ääni lapselle” -ehdokas? ( https://www.lskl.fi/aanilapselle/ )

Kyllä olen.

Kerro lopuksi viidellä lauseella sinulle tärkeistä arvoista.

Minulle yksi tärkeimmistä arvoista on rehellisyys, koska se lisää luotettavuutta ja mahdollistaa avoimen keskustelun päätöksenteossa. Arvoihini kuuluu myös oikeudenmukaisuus, samat säännöt ja periaatteet koskevat kaikkia, lukuun ottamatta positiivista erityiskohtelua. Kannatan tasa-arvoa. Vapaus on minulle tärkeä arvo, erityisesti valinnanvapaus jokaisella yksilöllä. Viisaus on myös läheinen arvo minulle, koska se liittyy usein jatkuvaan oppimiseen ja toisaalta myös kokemuksen mukanaan tuomaan taitoon käsitellä ja analysoida asioita.

Mitä emojia käytät eniten?

🙂 Joo, tiedän olevani ”ikäloppu”.

Haluatko sanoa muutaman sanan erityisesti Turun seudun Mamit -yhteisön jäsenille?

Teillä on upea yhteisö, jossa vertaistukea saa asiaan kuin asiaan. Jatkakaa samaan malliin! Olen myös jäsenenä ja saan teiltä paljon hyviä vinkkejä omaan työhöni. Esimerkiksi henkilöstöaloitteeni 14.8.2020 liikkuvasta koronatestausyksiköstä Turkuun sai alkunsa, kun luin Facebook-keskusteluryhmästänne autottoman perheen vaikeudesta päästä koronatestiin. Koronantorjuntabussi aloitti toimintansa Turussa 8.12.2020. Olen myös välittänyt teiltä tulleen toivomukseen sen käyttöalueen laajennuksesta eteenpäin. Lisäksi olen tehnyt uuden henkilöstöaloitteen, jotta liikkuvia koronatestausyksiköitä saataisiin lisää ja niitä voitaisiin hyödyntää myös koronarokotteiden ja influenssarokotteiden antoon.