Turkulaiset tietävät itse parhaiten, mikä toimii ja mitä he tarvitsevat. Kannatan asiakaslähtöisyyttä ja käytän sitä omassa työssäni jatkuvasti. Asiakkaat ja asukkaat kannattaa ottaa jo varhaisessa vaiheessa mukaan palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Ylhäältä alaspäin johdetut palvelut eivät aina toimi. Toteutus ja tarve eivät silloin vältämättä kohtaa toisiaan.
Olen järjestöaktiivi ja saan sitä kautta paljon tietoa turkulaisten palvelujen tarpeesta. Esimerkiksi henkilöstöaloitteeni liikkuvasta koronatestausyksiköstä Turkuun sai alkunsa, kun luin erään järjestön Facebook-keskusteluryhmästä autottoman perheen vaikeudesta päästä koronatestiin. Sama ongelma koskee myös esimerkiksi osaa iäkkäistä henkilöistä ja vammaisista.
Järjestöjen toiminnan tulevaisuus, mm. avustusten avulla, tulee turvata myös mahdollisen sote-uudistuksen toteutuessa. Kolmas sektori pystyy toimimaan kaupungin toimijoita nopeammin ja ketterämmin. Järjestöt tavoittavat lisäksi paremmin esim. nuoria ja erityisryhmiä. Olen ollut alusta saakka mukana suunnittelemassa #tykkääturkulaisesta -kampanjaa, jolla torjutaan yksinäisyyttä Turussa.
Turkulaiset tarvitaan mukaan päätöksentekoon. Olen työskennellyt paljon nuorten kanssa. He tietävät itse parhaiten, mitä haluavat kunnan palveluilta ja miten ne tulisi parhaiten toteuttaa. Nuorten raadin (tukenasi.fi) toiminta on tärkeää ja sitä pitäisi lisätä. Nuoret tulee kohdata aidosti ja kysyä, mitä sinulle kuuluu? Miten sinulla menee? Apua olisi syytä saada heti tarvittaessa. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa. Ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen tulee panostaa enemmän.
Sama aito kohtaaminen ja voinnin kysyminen on mielestäni tärkeää myös muiden kohdalla, niin iäkkäiden, vammaisten, pitkäaikaissairaiden, työikäisten, lasten ja maahanmuuttajien kohdalla.
Turkuun tarvitaan lisää yhdessä tekemistä yhteisen hyvän ja hyvinvoinnin eteen