Kirjoitin yhdessä Sauli Seittenrannan ja Heikki Pälven kanssa mielipidekirjoituksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä Turussa, jonka lyhennetty versio julkaistiin Turun Sanomissa 4.5. Tässä on kirjoituksen pidempi versio:
Sote-uudistus ei ole taikurin esittämä hokkuspokkustaikasana, joka muuttaa kaiken kerralla paremmaksi. Meidän tulee pitää mielessämme, että ruohonjuuritasolla turkulaisten ongelmat säilyvät samanlaisina kuin aikaisemmin riippumatta siitä, toteutuuko sote-uudistus, jossa sote-palveluiden johto siirtyisi hyvinvointialueille, sillä kyseessä on ennen kaikkea hallintouudistus.
Meidän mielestämme sote-uudistuksen tulee toteutuessaan olla ihmis- ja potilaslähtöinen, ei hallintokeskeinen. Siten ihmisen omaa mahdollisuutta ja valtaa toimia ja valita hoitopaikkansa on vahvistettava eikä säännösteltävä. On varmistettava, että palveluiden saatavuus ja vaikuttavuus turvataan. Turussa on lisäksi huolehdittava, että sote-uudistuksessa tunnustetaan kaupunkiseutujen erityisasema ja merkitys koko maakunnalle.
Kaikki alkaa jo ennaltaehkäisystä
Keskittymällä enemmän seurausten kuin syiden hoitamiseen, on vaarana, että olemassa olevia varoja ja työvoimaresursseja tuhlautuu kankeaan rakenteeseen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee olla tulevaisuudessa ennemmin ennakoivia kuin reagoivia.
Ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut tarjoavat inhimillisesti ja taloudellisesti kestävimmän ratkaisun. Ennaltaehkäisevien palvelujen kaari tulee kattaa kehdosta elämän ehtoopäiviin. Palvelujen tulee esimerkiksi tarjota nuorille liikunnallisuutta ja terveitä elämäntapoja edistäviä malleja ja mahdollisuuksia. Liikunnallisuuden tukeminen ei ole aina suoraa vaan useammin pikemminkin välillistä – mahdollistamisen kautta tapahtuvaa. Kaupunkisuunnittelussa tulee huomioida, että hyöty-, lähi- ja luontoliikuntaedellytykset mahdollistavat jokaiselle turkulaisille aktiiviset elämäntavat.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen laiminlyönti tulee kalliiksi varsinkin tilanteessa, jossa merkittävä osa väestöstä kuuluu nk. ikäihmisiin. Väestön ikääntyessä ennakoivien palveluiden merkitys ainoastaan korostuu. Ikäihmisten erilaiset tarpeet tulee huomioida. Sujuvat asumisen, liikkumisen ja lähipalveluiden kokonaisuudet tukevat ikäihmisten terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Seniorirannekkeen hinta tulee jatkossakin säilyttää kohtuullisena ja voima- sekä tasapainokursseja tulee järjestää riittävästi – myös etänä.
Korona-aikana lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa on tapahtunut monia huolestuttavia kehityskulkuja, joiden vaikutuksista osa tulee näkyviin vasta myöhemmin. Koronapandemiasta johtuvat muutokset lasten ja nuorten elämässä ovat olleet huomattavia. Ne johtuvat esimerkiksi siirtymisestä etäopetukseen, rajoituksista harrastustoiminnassa ja sosiaalisissa kontakteissa. Kärjistyneet ongelmat näkyvät mm. lastensuojeluilmoitusten lisääntymisenä. Lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen tulee panostaa ja heille tulee tarjota esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja ja psykososiaalista tukea.
Ketterämpiä työkaluja, nopeammin hoitoon, vähemmän pompottelua
Palveluita kehitettäessä on syytä muistaa, että osa turkulaisista suosii edelleen asioinnissa paperi- ja puhelinasiointia. Palveluntarjonnassa tulee huomioida ikäihmisten ja erityisryhmien lisääntyvä tarve digiosaamisen hallinnalle, jota tulee aktiivisesti tukea esimerkiksi tietovihkosilla, koulutuksilla ja opastamalla. Palveluiden on toimittava myös perinteisin keinoin, jotta se tavoittaa kaikki sitä tarvitsevat. Netti on osoittanut vahvuutensa ja vaarallisuutensa eriasteisen datan ehtymättömänä aarrearkkuna. Verkon haasteena on oikean tiedon ja palvelun löytäminen datavirrasta.
Parhaassa tapauksessa digiaikamme asiakkaat perehtyvät vaivoihinsa internetissä. Olemassa olevia digipalveluita markkinoimalla oikea tieto löytyy helpommin ja moni vaiva ratkeaa jo omahoito-ohjeilla ilman kontaktia. Lääkäritalojen chat- ja etälääkäripalvelut säästävät sekä asiakkaan että ammattilaisten aikaa. Näistä tulee joko ottaa mallia tai niitä tulee hankkia yrityksiltä, joissa toimivat etäpalvelut on otettu käyttöön aikapäiviä sitten.
Sote-palveluja tulee kehittää tarjoamaan ketterämpiä palveluketjuja. Moniammatilliset tiimit tulee ottaa laajasti käyttöön. Tiimien avulla on mahdollista saada täsmällistä apua monista eri vaivoista kärsiville henkilöille. Järjestelmä tulee rakentaa sellaiseksi, että se varmistaa selkeät perus- ja erikoistason portaattomat hoitoketjut, sekä saumattoman yhteistyön ja tiedon kulun sosiaali- ja terveyspalveluiden välille ja sisälle, kun asiakkuus on yhteinen. Näiden toimien tavoitteena tulee olla vähentää asiakkaiden pompottelua ja niiden ansiosta asiakas ei ajaudu väärään paikkaan väärään aikaan. Terveydenhuollon näkökulmasta tämä vähentävät häiriökysyntää, hukkaa ja siten myös kustannuksia.
Yhteistyötä, yhteisöllisyyttä ja yksilöllisyyttä
Koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa yhteistyö järjestöjen ja yritysten kanssa on kehittynyt voimakkaasti ja on osoittautunut hedelmälliseksi. Sotessa tulee tehdä tavoitteellisempaa ja systemaattisempaa yhteistyötä järjestöjen ja yritysten välillä niin poikkeustilanteissa kuin normiolosuhteissa. Terveys- ja vanhuspalveluiden on turvattava välttämättömät ja riittävät palvelut. Suunnittelu ei saa olla lyhytkatseista.
Koulutuksellisen infran tulee taata riittävät resurssit koulutukselle ja perehdytykselle, jotta terveyskeskukset ja sairaalapalvelut houkuttelevat uusia tekijöitä. Sosiaali- ja terveysalalla olisi hyvä keskittyä työn kuormittavuuden vähentämisen lisäksi myös siihen, että nostaisimme esiin työn vetovoimatekijöiden kehittämisen puolesta esim. modernit työmenetelmät (digi-, tekoäly-, robotiikka- ja etäpalvelut), kannustavan palkkaussysteemin kehittämisen, johtamisen ja lähiesimiestyön kehittämisen merkityksen korostamisen osana työhyvinvoinnin kokemusta.
Rajallisten resurssien maailmassa sote-organisaatioiden ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön tulee olla toimivaa. Tässä skenaariossa yksityiset palveluntuottajat tuleekin ymmärtää voimakkaammin kumppaneiksi, jota ne käytännössä jo ovatkin. Monikanavaisella palvelulla, yritysten ja järjestöjen osaamista hyödyntäen, pystytään paremmin ja kattavammin vastaamaan turkulaisten tarpeisiin. Ottamalla turkulaiset mukaan palvelumuotoilun keinoin toiminnan kehittämiseen saavutetaan parhaimmat kehittämisen tulokset. Saumaton yhteistyö, palveluiden oikea mitoitus sekä niiden oikea kohdennus tuottavat parhaimmillaan terveyshyötyä, kustannusvaikuttavuutta hoitoon, innovaatioita, työpaikkoja ja elinvoimaa koko alueelle. Yhteistyön tulee olla entistäkin systemaattisempaa ja tavoitteellisempaa, jotta turkulaiset saavat oikeat palvelut oikeaan aikaan.
Kirjoittajat:
Jaana Halin, FM, Kokoomuksen Turun aluejärjestön hallituksen jäsen
Sauli Seittenranta, Lääketieteen kandidaatti, Kokoomuksen Turun aluejärjestön hallituksen jäsen
Heikki Pälve, LKT, Lääkintöneuvos
