Kävimme monen muun tavoin aviomieheni kanssa treffeillä aikoinaan Parkinkentällä luistelemassa. Nyt olen huolissani siitä, mikä on Parkinkentän tulevaisuus. Tein muistutuksen Parkinkentän asemakaavan muutosehdotuksesta 24.5.2021 taloyhtiöni hallituksen puolesta. Sain alueen asukkailta paljon apua muistutuksen teossa. Kiitos kaikille minua auttaneille henkilöille. Tässä on muistutus kokonaisuudessaan.
Muistutus Parkinkentän asemakaavanmuutosehdotuksesta (9859-2016) 24.5.2021
Laskelmien mukaan uudisrakennusten varjostusvaikutus on isoin syys- ja kevätpäiväntasausten aikaan. Todellisuudessa uusien rakennusten varjostusvaikutus tulee olemaan merkittävä ja alueen luonnetta merkittävästi muuttava. Uudet talot tuovat merkittävän varjostusefektin alueelle ja ovat ristiriidassa pyrkimykseen luoda avaran tilan vaikutelmaa. Uudisrakennussuunnitelmassa annettiin ymmärtää, että vaikutus olisi ainoastaan marginaalinen ja kohdistuisi muutamaan päivään, vaikka käytännössä vaikutusalue on huomattavan pitkä, johtuen uudisrakennusten sijainnista ja korkeudesta. Uudisrakentamisella tulee olemaan myös voimakkaita vaikutuksia aiemman rakennuskannan arvoon: ikkunanäkymät vihreälle yleisön suosimalle virkistyskeitaalle tulee korvautumaan ikkunasta näkyvään betoniseinään. Moni ikääntyneempi alueen asukas on katsellut mielellään lapsia ja nuoria Parkinkentällä luistelemassa, pelaamassa jalkapalloa, jääkiekkoa tai koripalloja. Nyt monelta tämä näkymä poistuu. Samoin monelta alueen asukkaalta poistuu näkymä vihreään puistoon ja Turun Tuomiokirkkoon.
Kaupunkiluonnolla on huomattavasti vaikutusta niin psyykkiseen, fyysiseen kuin sosiaaliseen terveyteen ja hyvinvointiin. Kaupunkiluonnon määrä korreloi tutkimusten mukaan mielialan, stressin hallinnan, liikalihavuuden, allergioiden, tuki- ja liikuntaelinsairauksien, sydän-ja verisuonisairauksien, liikkumisen, sopeutumisen ja yhteisöllisyyden kanssa. Mitä enemmän kaupungeissa on luontoa, sitä merkittävimmät ovat hyödyt terveyteen ja hyvinvointiin. Puistojen ja viheralueiden tulisi olla kaupunkilaisten saatavilla, mahdollisimman lähellä asuinalueita. (Ks. lisää: https://core.ac.uk/download/pdf/93082663.pdf ja https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/viheralueet-vaalivat-mielenterveytta )
Koska hanke on arvioitu vaikutuksiltaan merkittäväksi, onko sen vaikutuksista tehty EVA-arviointi? Miten hanke vaikuttaa alueen tämän hetkisten asukkaiden ja käyttäjien hyvinvointiin ja terveyteen? Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) on tapa arvioida etukäteen, miten valmistelussa oleva päätös vaikuttaisi erilaisten ihmisryhmien elämään. Turun kaupunki toteuttaa lapsivaikutusten arviointia asioissa, joilla tunnistetaan olevan laajoja vaikutuksia lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämään ja hyvinvointiin. Tällaisia asioita ovat mm. lasten ja nuorten palveluiden palveluverkkoon ja heidän arkiympäristöönsä liittyvät muutokset, joista päätetään lautakunta- tai kaupunkitasoilla. Onko lapsivaikutusten arviointi tehty lapsia, nuoria ja lapsiperheitä kuullen? Huomioidaanko asukkaiden ja käyttäjien toiveet?
Alueen rakentaminen liian tiiviiksi aiheuttaa ongelmaa koko alueen rakennuskannalle. Liian tiivis rakentaminen johtaa siihen, että sadeveden luonnollinen imeytyminen maaperään heikkenee. Maan painuminen ja kuivuminen tulevat aiheuttamaan kasvavaa ongelmaa. Jo nyt maanpainuma aiheuttaa merkittäviä kulueriä alueen kiinteistöille. Rakennuskaavassa ei ole esitetty uudisrakentamisen aiheuttamia haasteita alueen kunnallistekniikkaan. Alueen rakennuskanta ja kunnallistekniikka joutuvat koetukselle rakentamisen aikana. Alue on rakennettu saviperäiselle maalle ja ei riitä, että ainoastaan alueen välittömässä läheisyydessä olevat rakennukset anturoidaan. Kaikkiin alueen taloihin tulee laittaa tärinämittarit. Huolehditaanko asiasta? Saviperäisellä alueella rakentamisesta koituvat haitat saattavat ulottua kauaksikin. Tuureporinkadun Parkinkentän päässä olevat rakennukset ovat erittäin herkkiä alueella tapahtuvalle rakentamiselle: alueen rakennuskantaa jouduttiin jo 1990-luvulla uudelleen paaluttamaan painumisen seurauksena. Yli kymmenen vuotta sitten alueen viemäriverkosto romahti kirjaimellisesti edellisen uudisrakentamisen aikana ja viemärivedet tulivat osaan Verkatehtaankadun ja Tuureporinkadun asunnoista sisälle kylpyhuoneisiin. Miten tämä ehkäistään nyt? Onneksi 5.5. tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että Turun kaupunki on viemäri- ja muissa rakenneongelmatilanteissa korvausvelvollinen. Onhan tämä budjetoitu jo? Onko uudisrakentamisen vaikutukset arvioitu ja mikä on niiden päivittämisen aiheuttamat kustannukset?
Alueen liikenteen on arveltu kasvavan 20 prosenttia uudisrakentamisen seurauksena. Ongelmana on jo nyt, että alueella ei ole tarvittavaa määrää pysäköintikapasiteettia. Helsinginkadun uudisrakennuksien pysäköintikapasiteetti on erittäin heikko suhteessa asuntojen määrään. Tuureporinkadulle rakennettavat kerrostalot tulevat lisäämään asukasperäistä pysäköintitarvetta ja sinne suunnitellut liikehuoneistot ja urheilupalvelut tulevat vaatimaan oman pysäköintikapasiteettinsa. Tuureporinkadun ja Verkatehtaankadun alue on jo ennestään vaarallinen ja uusien rakennusten seurauksena aiheutuva liikenne (esimerkiksi autojen kiertely alueella pysäköintipaikan etsimisessä) luo kestämättömiä haasteita. Toinen uudisrakennus tulee myös näköesteeksi risteykseen, jota pidetään yhtenä Turun vaarallisemmista myös kolaritilastojen perusteella. Miten onnettomuudet estetään tilanteen muuttuessa yhä vaarallisemmaksi? Miten palvelulinjan ja bussi 220 pysäkit sijoittuvat? 5.5. tilaisuudessa niistä ei osattu sanoa mitään. Miten Verkahovin edessä olevat invataksit parkkeerataan jatkossa? Välillä niitä 3-4 yhtä aikaa ja osa joutuu peruuttamaan suojatietä pitkin keskellä risteystä Verkahovin eteen. Tämä vaikeutuu entisestään liikennemäärien kasvaessa.
5.5. tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että Parkinkentälle tulevien kahden uudisrakennuksen tavoitteena on yhdistää asuminen, liikunta, tilojen liike- ja toimistokäyttö. Rakennuksista itsestään on vaarana tulla omat rakennehimmelinsä. Tontti on tarkoitus myydä rakennuttajalle, mutta samaan aikaan Parkinkentän urheilua tukevat uudisrakenteet tulee olla Turku-omisteisia. Asuinkäyttöön suunnitellusta osuudesta (330 asukasta) 20 prosenttia tulee olemaan korvamerkittyä korkotuettuun asumiseen, jossa yleensä etusijalla ovat asunnottomat ja asunnostaan häädön saaneet henkilöt. Korkotuettu asuminen saattaa tuoda Niittykoti-toiminnan tyyppiset lieveilmiöt Aninkaisten alueelle. Ylen artikkeli https://yle.fi/uutiset/3-11611111 esimerkiksi korostaa, että Niittykodin läheisyydessä asuvat henkilöt ovat huolissaan yleisestä rauhattomuudesta, alueelta löytyvistä huumeneuloista ja varastelusta. Asukkaat pelkäävät ja kokevat turvattomuutta. Pahimman skenaarion toteutuessa, Aninkaisten ja Parkinkentän lähi-alue menettää luonteensa perinteisenä rauhallisena virkistysalueena. Miten kaupunki ennaltaehkäisee sosiaalisesta asuttamisesta mahdollisesti seuraavat ongelmat? Alueen asukkaat ovat huolissaan tilanteesta. Parkinkentän alueella on jo aiheutunut läheisen Sillankorvan asukkaista häiriöitä. He mm. tulevat käyttämään päihteitä rappukäytäviin sekä sisäpihoille ja käyttävät niitä myös vessoina. Taloyhtiöille aiheutuu tästä lisäkuluja.
Turku 2029 -kaupungin strategiassa yhtenä osana on Hyvinvointi ja aktiivisuus-ohjelma, jonka teemoina ovat mm. Terve ja hyvinvoiva turkulainen ja Aktiivinen turkulainen. Ensimmäisessä on tavoitteena se, että kaupungin palvelurakennetta on muutettava siten, että kallis erityistyö ja korjaava työ vähenevät ja toimintaa suunnataan mahdollistavaan ja ehkäisevään työhön. Sen tavoitteena on kaupunkilaisten kestävä hyvinvointi esim. puuttumalla kaupunkilaisten liikkumattomuuteen. Jälkimmäisessä on tavoitteena, että kannustamalla kaupunkilaisia liikunnalliseen elämäntapaan lisätään hyvinvointia. Linjausten teossa liittyen strategian toteuttamiseen on yhtenä ohjaavana kysymyksenä: Paraneeko palvelujen vaikuttavuus ja kaupunkilaisten hyvinvointi? Miten Parkinkentän monivuotinen remontti tukee kaupungin strategiaa vai onko se jopa sen vastainen? Miten remontin aikana aiheutuneet muutokset esim. lähialueen päiväkotilasten, koululaisten, työikäisten ja eläkeläisten terveydessä ja hyvinvoinnissa korjataan myöhemmin? Onko kaupunki varannut mahdollisesti korjaaviin palveluihin lisäresursseja? Eikö pelkät huoltotilat voisi uusia, jolloin osa kentästä voisi olla käytössä? Tällöin turkulaisten liikuntaan ei tulisi pitkäaikaista katkosta.
Alueen asukkaat toivovat, että Parkinkenttä säilytetään kokonaisuudessaan. Se ei ole ainoastaan se alue, joka talveksi jäädytetään. Se on koko aitojen sisäpuolinen tila, jota ei tulisi enää entisestään pienentää. Esimerkkinä mainittakoon voimailuun varattu pikkuruinen tila jalkapallokentän ja monitoimikaukalon välissä, joka on nyt jäämässä toisen uudisrakennuksen alle monitoimikaukalon kanssa. Ne ovat ahkerassa päivittäisessä käytössä. Voisiko tilan säilyttää?
Jos uudisrakennuksiin muuttaa paljon lapsiperheitä, onko Turun kaupunki selvittänyt keskustan päiväkotien ja koulujen kapasiteetin? Mahtuuko niihin uusia päiväkotilapsia ja koululaisia? Moni keskustan kouluista on väistötiloissa sisäilmaongelmien vuoksi, eikä kaikissa ole tällä hetkellä liikuntatiloja käytössä. Miten koululaisten liikunnasta huolehditaan? Kupittaan korvaava tila ei ole ratkaisu, sillä keskustasta Kupittaalle ja takaisin matkustaminen bussilla vie liian kauan aikaa koulupäivän aikana.
Ovatko liikuntaseurat hyväksyneet pienentyvän ja heikkolaatuisemman jalkapallokentän? Miten lumien pudotus ylimmän kerroksen sisäänvedetyiltä kattoterasseilta toteutetaan niin, etteivät kadulla kulkevat henkilöt ole vaarassa, jos he ovat menossa katutasossa oleviin liikehuoneistoihin? Miten keskustan sosiaali- ja terveyspalvelut riittävät kasvavaan asukasmäärään nähden? Esim. nyt keskustan terveysasemalle ja hammashoitoon ei saa nopeasti aikoja.
Muut blogikirjoitukseni löytyvät täältä